Mitä pätevyyksiä oikeasti tarvitaan ikäihmisen hyvän elämän takaamiseen?

29.8.2022                                                                                                                                                                           

Osan hoivatyöstä pystyy tekemään vähemmällä koulutuksella kuin laki tällä hetkellä vaatii. Myös tekniikka pitää valjastaa avuksi. Vanhustenhoidon laadun piti parantua, kun säädettiin laki sitovasta ja asteittain kiristyvästä hoitajamitoituksesta ympäri-vuorokautisessa hoivassa. Aikaa toteuttamiseen tuntui olevan riittävästi. Kuinka kävi?                                                                             
Elokuussa 2022 erikoissairaanhoito on kuormittunut. Päivystystä ruuhkauttavat ikäihmiset, jotka jonottavat paikkaa asumispalveluihin. Isot yritykset sulkevat asumispalveluyksiköitä, koska hoitajia ei riitä. Hoitajamitoitus ja sopimukset määräävät raamit.                                                                                                                                                                                         
Ensi kuussa tulee voimaan seitsemän päivän hoitotakuu perusterveydenhuollon
kiireettömässä hoidossa. Se vaatii lisää koulutettua henkilöstöä. 

Kuuntelin eräässä seminaarissa, kuinka ministeriön edustaja esitteli ratkaisuja hoitajapulaan. Hän tuntui uskovan, että koulutuspaikkoja lisäämällä asia hoituu suureksi osaksi kuntoon. Olin pettynyt esitettyyn keinovalikoimaan. Koulutus on tärkeää, mutta vain puro verrattuna siihen minkälaista koskea nyt tarvitaan. 

Ministeriön asiantuntijan puheenvuoron päätteeksi otin itse esille digitalisaation
mahdollisuudet yhtenä ratkaisuna. Hymähtäen luennoitsija totesi, että kun kyse on
henkilöstömitoituksesta, digitalisaatiosta ei kannata puhua.                                                                     
Itse ajattelen, että kannattaisi yrittää. On olemassa digitaalisia turva- ja
hyvinvointisovelluksia, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi vanhuksen yöaikaisen
turvallisuuden järjestämisessä. Tekniikan hyväksyminen henkilöstömitoitusta pienentäväksi ratkaisuksi helpottaisi muun muassa palveluasumisessa voimavarojen kohdentamista asukkaiden valveillaoloajaksi.                                                                                                    
Kun puhutaan henkilöstömitoituksesta, puhutaan myös pätevyyksistä. Nyt on aika keskustella siitä, mitä pätevyyksiä tarvitaan oikeasti ikäihmisen hyvän ja turvallisen elämän takaamiseen. Tarvitaanko ulkoiluapuun ja seuran pitäjäksi pätevä hoitaja vai meneekö koulutus osittain hukkaan lain kirjainta noudatettaessa?

Mitä on tapahtunut hoiva-avustajien hyödyntämiselle tällaisissa tehtävissä? Voitaisiinko heidän työpanostaan laskea enemmän mitoitukseen? Hoiva-avustajien koulutus, pätevyys ja ammattitaito tulisi nostaa esiin ratkaisuja suunniteltaessa. 

Sosiaalisella työllistämisellä ja siviilipalvelulla voisi myös olla suurempi rooli varsinkin
vanhusten asumispalveluissa. Niissä on paljon niin sanottuja välillisiä tehtäviä, kuten
pyykkihuoltoa ja joitain puhtaanapitoon sekä ravitsemukseen liittyviä tehtäviä.                        
Vanhuspalvelut ovat nopeasti kasvava osa hyvinvointiyhteiskuntaa. On huolestuttavaa
seurata, kuinka päättäjät innokkaasti kirjaavat lakiin vaatimuksia, mutta eivät ota kantaa, kuinka vaatimukset käytännössä voidaan toteuttaa. Kuka tällä hetkellä arvioi terveydenhuoltoa kokonaisvaltaisesti päätösten tueksi? Kuullaanko asiantuntijoita, arjen puurtajia ja varsinkin ikäihmisiä tarpeeksi ratkaisuja haettaessa?

On ollut ilo huomata, että jonkin verran edistystä on tapahtunut. Ammattilaiset kentällä tuntuvat kuitenkin väsyvän hitaaseen kehitykseen. Koronan jälkeinen aika on ollut raskasta meille kaikille. 

Toivoa ei kuitenkaan tule hukata. Toivotan tsemppiä meille kaikille ja luotan, että yhteistyöllä tästäkin selvitään.                                                                                                                  

Pirjo Berg

Toimitusjohtaja

Eduskuntavaaliehdokas

Ikaalinen