Pirkanmaan Kokoomusnaisten kannanotto: Kuuluuko kokoomusnaisen ääni kirkossa?

22.1.2020

KUULUUKO KOKOOMUSNAISEN ÄÄNI KIRKOSSA?

 

Kokoomuksen Naisten Liitto vietti 100-vuotisjuhlaansa Tampereella 16.11.2019 Naisten Edustajainkokouksen yhteydessä. Sekä kokouksessa että iltajuhlassa kuultiin puheenvuoroja joissa iloittiin naisen aseman muutoksesta kuluneen sadan vuoden aikana. Niissä todettiin kokoomusnaisten olleen aktiivisesti edistämässä tätä muutosta kohti naisten ja miesten mahdollisuuksien tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työssä, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Vaikka Kokoomus ei ole tällä hetkellä hallituksessa ovat Kokoomusnaiset joulukuussa 2019 myös ilmaisseet ilonsa naisten poliittisesta johtajuudesta ja siitä, että Suomessa on myös naisenemmistöisiä hallituksia. 

Suomessa on kuitenkin edelleen aloja, joilla koulutetun naisen mahdollisuus edetä urallaan ei ole itsestään selvää. Kirkolliskokous, kirkon ylin päättävä elin, äänesti v. 1986 ensimmäisen kerran vaadittavan kolmen neljäsosan määräenemmistöllä naisten pappeuden puolesta, mikä avasi naisille mahdollisuuden hakea pappisvihkimystä. Tätä ennen vastaavissa äänestyksissä 1960-luvulta alkaen oli saatu vain yksinkertainen enemmistö. Kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi 6.3.1988. Vaikka naisten osuus kirkkomme papistosta on nykyisin lähes puolet, on heitä kirkon johtotehtävissä edelleen hyvin vähän. Kirkkoherroista vain n. 20% on naisia, piispoista vain yksi. Kirkkoherran vaaleihin liittyen syrjintäepäilyistä ja oikaisupyynnöistä kuullaan aika ajoin, viimeksi Tampereella joulukuussa 2019. 

Vaikka naisten on yli 30 vuoden ajan ollut mahdollista seurata kutsumustaan papin työhön, ei se siis vieläkään ole käytännössä ongelmatonta. Suomen kirkossa vaikuttaa herätysliikkeitä, lähetysjärjestöjä ja yhteisöjä jotka oman raamatuntulkintansa pohjalta edelleen vastustavat kirkkomme virkakäsitystä. Näiden järjestöjen edustajia on erityisen paljon kirkon luottamushenkilöiden joukossa. Seurakuntien päätöksenteossa he pystyvät mm. vaikuttamaan rekrytointeihin sekä ohjaamaan taloudellista tukea edustamilleen järjestöille mikä vahvistaa syrjiviä rakenteita. Syyskuussa 2018 Kotimaa-lehden pääkirjoituksessa arvioitiin, että mikäli naisten pappeudesta äänestettäisiin nyt, se ei todennäköisesti menisi läpi, koska kirkon luottamushenkilöt ovat tällä hetkellä keskimäärin konservatiivisempia kuin sen jäsenistö ja työntekijät. Seurakuntavaaleissa, joissa tyypillisesti äänestysprosentti jää valitettavan alhaiseksi, ei kuulu seurakunnan enemmistön, vaan usein juuri vaaleissa aktiivisten konservatiivisten liikkeiden jäsenten kanta. Näistä kirkon jäseniä kuohuttavista ja helposti ns. kirkosta eroamispiikkeihin johtavista kysymyksistä saamme sitten mediassakin kuulla. Huomioitavaa on myös se, että viimeisimmässä arkkipiispan vaalissa oli mukana naisten pappeutta vastustava ehdokas. Vaikka hän ei tullut valituksi, hän sai kannatusta. 

Helmikuussa 2020 valitaan uudet jäsenet kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoihin. Äänestämään pääsevät maallikkojäseniä valitsevat seurakuntien luottamushenkilöt sekä pappisjäseniä valitsevat papit. Valituiksi tulleet linjaavat seuraavan nelivuotiskauden aikana kirkon suuntaa. Vaaleissa on kokoomuslaisia ehdokkaita sekä Kokoomuksen että muilla ehdokaslistoilla.

Vuoden 2018 seurakuntavaaleissa oli Kokoomuksen kirkkopoliittisen vaaliohjelman otsikkona: ”Minun kirkkoni on meitä jokaista varten”. Siinä todettiin mm, että suomalainen yhteiskunta on rakentunut merkittävin osin luterilaisten kristillisten arvojen pohjalle. Kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä. Kirkon tulee uudistua pystyäkseen vastaamaan kristillisenä yhteisönä uusiin haasteisiin. Kirkko tarvitsee jatkuvaa arvokeskustelua. Kirkon on elettävä ajassa ja oltava rohkea edelläkävijä. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että erilaisten seurakuntalaisten ja työntekijöiden pitää mahtua samaan kirkkoon. Ketään ei saa syrjiä.

Kokoomuksen Naisten liitto linjasi joulukuussa 2019, että kokoomusnaisilla on paljon annettavaa alkaneeseen puolueen uudistustyöhön. Pirkanmaan Kokoomusnaiset yhtyy tähän näkemykseen ja haluaa nostaa esiin myös Kokoomuksen kirkkopolitiikan terävöittämisen. Erilaiset herätysliikkeet ja lähetysjärjestöt tekevät monin tavoin arvokasta työtä ja ovat kirkkomme rikkaus. Kaikkien vakaumusta tulee kunnioittaa ja yhteistyötä tehdä. Koulutettujen naisten tulee kuitenkin voida edetä työurallaan myös kirkossamme sen virkakäsityksen mukaisesti. Pirkanmaan kokoomusnaiset vetoaa kokoomuslaisiin kirkon luottamushenkilöihin jotta he luottamustehtävissään sekä äänestäjinä ja ehdokkaina tulevissa kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa sitoutuisivat turvaamaan syrjimättömyyttä ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista kirkossamme. Kirkko on meitä jokaista varten.

Lisätietoja:

Sari Strömsholm, puheenjohtaja

+358 50 3450800