Perusopetus kuntoon ja suomalaisten osaaminen takaisin maailman kärkeen
18.2.2023
Pienen suomen valtti on ollut se, että jokaisella taustaan ja varallisuuteen katsomatta on ollut tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua.
Koulutuksemme on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia ja lisännyt mahdollisuuksien tasa-arvoa. Koulutusjärjestelmämme ehdoton vahvuus ovat korkeasti koulutetut opettajat.
Suomalaisten oppimistulokset ovat kuitenkin olleet PISA-tutkimusten mukaan laskusuuntaisia jo vuodesta 2006 alkaen. Tuoreen OECD:n raportin mukaan Suomessa koulutustason lasku on jatkunut ja olemme pudonneet keskikastiin. Aiemmin olimme Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean kanssa maailman parhaiden joukossa. Nyt olemme pudonneet keskitason alapuolelle Turkin ja Chilen sarjaan.
Suunta on käännettävä. On tunnistettava jo lähes kaksi vuosikymmentä jatkuneen oppimistulosten heikkenemisen juurisyyt.
Kokoomuksessa julkaisimme aivan hiljattain koulutuspoliittisen ohjelmamme, joka tarjoaa ratkaisut laajasti eri koulutusasteiden haasteisiin.
Panostamalla varhaisiin vuosiin luomme pohjan lasten myöhemmälle koulupolulle. Uuden varhaiskasvatuslain myötä pedagogiikka painottuu varhaiskasvatuksessa aiempaa enemmän. Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsia ja tutkitusti tasaa osaamiseroja koulupolun alussa.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on pulaa. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla turvaamme varhaiskasvatusalan veto- ja pitovoimaa. Meidän on nostettava varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä sekä kiinnitettävä huomiota alan houkuttelevuuteen, työoloihin ja johtamiseen.
Joka kahdeksas nuori päättää peruskoulun vailla riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Perusopetus on laitettava kuntoon, jotta jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävät perustiedot ja -taidot jatko-opintoihin ja sitä kautta työelämään.
Perusopetusta on kehitetty sirpalemaisesti hankerahoituksella, mikä on uuvuttanut niin hallinnon kuin opettajat. Kouluihin tarvitaan työrauha keskittyä perusasioihin eli opettamiseen ja oppimiseen.
Vahvistaisimme perustaitojen opetusta nostamalla alakouluissa annettavan opetuksen vähimmäismäärää. Näin saadaan enemmän aikaa ja läsnäoloa opetukselle.
Yhtenä keskeisistä kipupisteistä on inkluusioonkin liittyen oppimisen tuki, joka on uudistettava. Oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja aidosti oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja siten, että myös tarpeellinen pienryhmä- tai pienluokkaopetus on mahdollista. Oppimisen tuen laittaminen kuntoon on keskeistä koulujen työrauhan kannalta.
Koronapandemia lisäsi lasten ja nuorten fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Opiskeluhuollon siirryttyä hyvinvointialueille on varmistettava, että oppilaat saavat heille kuuluvat palvelut. Tarvittaessa opiskeluhuolto on siirrettävä takaisin kunnille, jotta palvelut voidaan turvata lähellä lapsia ja nuoria.
Koulutuspolitiikka edellyttää tulevana vuosikymmenenä ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tempoilua on vältettävä. Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työrauhaa ydintehtäviensä toteuttamiseen.
Suomi pärjää vain osaamisella. Nyt on oikea aika laittaa perusasiat kuntoon ja antaa ammattilaisille työrauhaa. Käännetään oppimistulokset nousuun ja nostetaan koulutustasoa.
Sofia Vikman
kansanedustaja
sivistysvaliokunnan jäsen