Palvelutuotanto hyvinvointialueilla pitää uudistaa

26.3.2023

Hyvinvointialueiden pitää ryhtyä konkreettisiin toimiin turvatakseen palvelut, pelkkä hallinnollinen uudistus ei riitä. Suomen väestöllisen huoltosuhteen kehitys tuo valtavan menopaineen julkiselle sektorille vuosikymmeniksi eteenpäin. Henkilökunnan riittävyys kaikilla aloilla, mutta erityisesti terveydenhuollossa tulee olemaan merkittävä haaste palveluiden turvaamisessa. Vaalikentillä käyty keskustelu terveydenhuollon tilanteesta ja kokemukset palveluista ovat tällä hetkellä useimmilla hyviä. Palvelut tulee turvata myös tulevaisuudessa haasteista huolimatta. Se on pystyttävä tekemään niin, että kustannusten kasvua kyetään hillitsemään samalla huolehtien palveluiden saatavuudesta ja laadusta.

Hyvinvointialueen palvelutuotannon rakennetta arvioitaessa tulee huomioida kaikki alueen palveluntuotantoon vaikuttavat toimijat: julkiset- ja yksityiset palveluntuottajat, järjestöt, apteekit sekä asumiseen liittyvät palvelut ja rakentaminen alueella. Mikään yksittäinen keino tai toimija tuskin pystyy tuleviin haasteisiin vastaamaan, mutta hyödyntämällä kaikkia ja innovoimalla uutta voimme ratkaista haasteet. Tarvitaan uudenlaisia ratkaisumalleja asumisessa, kuten yhteisöllinen asuminen sekä eriasteisia tuetun asumisen muotoja. Apteekkeja voidaan hyödyntää nykyistä enemmän lääkityksen ajantasaisuuden tarkastamisessa, terveysneuvonnassa ja etävastaanottojen järjestäjänä. Ikääntyvän väestön selviytymistä kotona voidaan tukea etsivän vanhustyön keinoin.

Monituottajamallia pitää arvioida uudella tavalla. Yksityisiä toimijoita ei käytetä vain täydentämään julkista palvelua sen puuttuessa, vaan aidosti arvioidaan, missä palvelut pystytään tuottamaan parhaiten, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Varmistetaan lainsäädännöllä, että palveluiden kustannukset avataan yhteismitallisiksi, jotta vertailtavuus on mahdollista. Mitataan suoritteiden lisäksi vaikutuksia ihmisen näkökulmasta, saavutettua terveyttä, hyvinvointia ja arjen sujuvuutta. Kela-korvausten palauttamisella tuetaan ihmisten valinnanvapautta ja ehkäistään osaltaan palveluiden ruuhkautumista.

Oikea palvelu pitää olla helposti löydettävissä ja rinnakkain vaihtoehtoina pitää olla fyysinen käynti- tai etävastaanotto, puhelinneuvonta tai mahdollisuus ajanvaraukseen (myös sen perumiseen) sähköisesti. Digitaalisia palveluita, kuten sähköisiä hoitokeskusteluja, chat-palveluita ja oirearviolomakkeiden käyttöä lisäämällä voidaan palvella nykyistä huomattavasti isompaa määrää asiakkaita ilman henkilöstöresurssin merkittävää lisäystä. Pirkanmaalle tuleva digisotekeskus kehittää ja koordinoi alueen digipalveluita jatkossa. Ammattilaisen kontaktin yhteydessä tehtyjen samaan käyntiin liittyvien tietojen tulee olla näkyvissä seuraavalle toimijalle ilman että asiakkaan tarvitsee aloittaa kertomustaan alusta. Päällekkäisen tekemisen poistaminen parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, mutta edellyttää tiedon kulun parantumista eri toimijoiden välillä. Pelkästään Pirhassa on lukuisia eri potilastietojärjestelmiä käytössä, jotka ei ”keskustele” keskenään.

Palveluita pitää kehittää potilaan ja asiakkaan tarpeista lähtien ja ammattilaisia kuullen. Tiedolla johtaminen pitää tehdä riittävän helpoksi, jotta tiedon hyödyntäminen aidosti toteutuu tehtäessä isoja, mutta myös pienempiä päätöksiä arjessa. Teknologiaa pitää hyödyntää tukemaan palveluita.

Ennaltaehkäiseviä, työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja tulee lisätä ja panostaa erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin, kuntoutukseen ja hoivaan. Varmistetaan sujuva hoitoon ja palveluihin pääsy, jotta apua ja tukea saa silloin kun sille on tarve. Turvataan myös hoidon jatkuvuus, jotta ihminen saa avun eikä siirry uudelleen jonoon.

Sonja Hietaranta

Ylihoitaja, Terveystieteiden maisteri

Eduskuntavaaliehdokas