Tarvitsemme palvelulupauksen terveyspalveluihin
7.2.2023
Verorahoin kustannettavat julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut siirtyivät vuoden 2023 alusta uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Pirkanmaan hyvinvointialue on asukasmäärältään Suomen suurin vastaten pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta. Hyvinvointialueen ylin päätösvalta on aluevaltuustolla, jonka jäsenet ja varajäsenet on valittu aluevaaleilla Pirkanmaan alueelta. Nyt vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueiden päättäjät tekevät päätöksen siitä, kuinka suuri osa valtion antamasta budjetista suunnataan mihinkin palveluun. Terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset tarkistetaan jatkossa rahoittajan eli valtion tekemien tutkimusten pohjalta.
On tiedossa, että Suomen suurin hyvinvointialue aloitti toimintansa tilanteessa, jossa palveluihin käytettävät menot ovat selvästi suuremmat kuin valtiolta luvassa oleva rahoitus. Ensimmäisenä toimintavuonna Pirkanmaan hyvinvointialueelle on syntymässä massiivinen 63,5 miljoonan euron alijäämä. Toisaalta on myös tiedossa se, että meillä on resursseja sote-palveluissa enemmän kuin koskaan ja me elämme entistä pidempään.
Kuinka moni yksittäinen pirkanmaalainen tietää millaisiin verovaroin kustannettaviin julkisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin meillä on oikeus ja mitkä asiat ovat omalla vastuulla. Emme me tiedä kuinka käytettävissä olevat resurssit jaetaan oikeudenmukaisesti tarpeiden ja kustannusvaikuttavuuden perusteella. Kuulemme uutisista, että painetta on keskustella karsimisesta, supistamisesta ja leikkaamisesta. - Pitäisikö sittenkin keskustelun kohdistua siihen, millä tavalla saadaan aikaan vaikuttavaa toimintaa olemassa olevilla resursseilla. Nyt on aika muodostaa läpinäkyvä määrittely siitä, mitä olemassa olevilla resursseilla saadaan aikaan. Kyse on siitä, kuinka apua tarvitsevaa autetaan, ei siitä, että joku jää apua vaille.
Jatkossa meillä tulee olla avoin, määritetty palvelulupaus laadukkaista, vaikuttavista ja yhdenvertaisista palveluista. On syytä pohtia millä kannustimilla tuetaan tällaista vaikuttavaa toimintaa ja saadaanko näin toimien panoksia riittämään ennaltaehkäisevään toimintaan entistä enemmän.
Kestävyyden näkökulmasta tulee pohtia kannattaako satsata nykyistä suurempaa osuutta kansantulosta terveydenhuoltoon. Hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen on sen sijaan riitettävä rahaa, jotta meillä olisi kestävä tulevaisuus!
Pirjo Berg, Eduskuntavaaliehdokas
p. +358505535320