Näkemyksiä suun terveydenhuollon nykytilasta hyvinvointialueilla
23.4.2023
Suomessa käytetään suun terveydenhuollon palveluita suhteessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Terveyskeskusten suun terveydenhoitopalveluita käyttää noin puolet aikuisväestöstä ja puolet hoidattaa hampaansa yksityisvastaanotoilla. Lapsille ja nuorille suun terveydenhoito on maksutonta, aikuiset maksavat hoidostaan itse. Terveyskeskusten hinnat ovat edullisempia kuin yksityisvastaanotoilla johtuen siitä, että niiden tuottaminen on järjestetty verovaroin.
Edullisemmat hinnat terveyskeskuksissa ovat johtaneet siihen, että jonot aikuisten suun terveydenhoitopalveluihin hyvinvointialueilla ovat todella pitkiä. Kela-korvausten poistaminen tässä tilanteessa olisi erittäin lyhytnäköistä politiikkaa. Hoitojonot hyvinvointialueilla kasvaisivat entisestään. Lisäksi Covid-pandemian jättämät jäljet näkyvät yhä jonotilanteessa: pandemian takia tehdyt henkilöstösiirrot ovat pidentäneet hoitojonoja, lisäksi pandemian takia moni lykkäsi hammashoitoaan, pelätessään tartuntaa liikkuessaan julkisilla paikoilla. Covid-pandemia on siis lisännyt hoitovelkaa runsaasti, ei pelkästään suun terveydenhuollossa vaan ihan kaikessa terveydenhuollossa.
Monen suomalaisen suussa muhii tällä hetkellä paljon hoitamattomia ongelmia, joilla on pahimmillaan merkittäviä kokonaisterveyteen vaikuttavia haittoja. Suun infektiot ovat yhteydessä moniin kansantauteihin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja syöpiin. Suun infektioiden ennaltaehkäisy ja varhaishoito tukevat huomattavasti edellä mainittujen kansantautien ennaltaehkäisyä ja hoitoa.
Ennaltaehkäisyn, varhaishoidon ja jokaisen ihmisen omahoidon laiminlyöminen lisää kustannuksia kaikille osapuolille, niin potilaille kuin hoitoa järjestäville tahoille, joiden toiminta rahoitetaan veronmaksajien kustannuksella.
Terveyspalveluita pitää saada silloin, kun tarvetta on. Kuuden kuukauden odotusaika on kuitenkin ollut jo jonkin aikaa karua todellisuutta aikuisväestön julkisessa suun terveydenhuollossa. Kuntien ja nykyhetkellä hyvinvointialueiden resurssit eivät ole riittäneet nopeampaan hoitojonojen purkamiseen. Seurauksena tästä on pahimmillaan se, että suun alueen vaivojen kanssa odottavalle potilaalle on hoitoon päästyään tiedossa paljon kallista, korjaavia toimenpiteitä vaativaa hammashoitoa. Maailman terveysjärjestö WHO painottaa suun terveydenhoidon linjauksissaan ennaltaehkäisevien hoitotoimenpiteiden priorisoimista korjaavan hoidon edelle.
Avainasemassa on perusterveydenhuollon kehittäminen ennaltaehkäisyä suosivaksi, mikäli halutaan ratkaisuja terveydenhuollon ongelmiin hyvinvointialueiden Suomessa. Poliittisessa päätöksenteossa tulisi ottaa käyttöön julkisten palveluiden lisäksi yksityiset palveluntuottajat, käyttäen palveluseteliä tai ostopalvelusopimuksia. Palveluseteli toimisi erityisen hyvin hoitojonojen purkamiseen. Palvelusetelin voisi käyttää vapaasti valitun palveluntuottajan palveluihin. Lisäksi terveysperusteinen verotus sekä terveydelle haitallisten elintarvikkeiden määrittely ja merkintä terveydelle haitallisiksi, voisivat olla kansanterveyttä edistäviä poliittisia tekoja.
Pauliina Suvanto
Suuhygienisti AMK
Kaupunginvaltuutettu
Ylöjärven Kokoomusnaiset ry puheenjohtaja