Valintoja

8.12.2023

Elämä on täynnä valintoja. Niitä tehdään joka hetki, useimmat paljon ajattelematta. Joskus kotiin päästessään ei halua tehdä enää yhtään valintaa, edes ruoan, juoman tai tv-ohjelman suhteen. Isoja valintoja voi joutua tekemään tietämättä paremmin sitä, mihin se lopulta johtaa. Joskus pienikin valinta voi olal kothalokas. Valitsematta jättäminenkään ei ole hyvä vaihtoehto, silloin joku tekee valninat puolestasi. ajautuminen on joskus lohdullista, mutta silloin pitäisi tyytyä lopputulokseen nurisematta. Niukkuudessa ja hädässä valintojen tekeminen on suoraviivaisempaa, päätöstä ohjaa selviytyminen tilanteessa. Voi olla myös mahdottomia valintoja.

Hyvinvointialueilla tehdään nyt niukkuuteen liittyviä päätöksiä. Taloutta saatetaan tasapainoon, jotta itsenäisyys päätöksenteossa säilyy. Palveluverkon tarkastelu onkin tarpeen. Toive terveydenhuollon yksiköstä jokaista kansalaista lähellä harvaan asutussa maassa on tavoiteltu, mutta kustannukset ovat valtavat ja henkilöstöä ei saada yksiköihin. Palveluista ei silti tarvitse luopua, vaan palvelut tuotetaan uudella tavalla. Henkilökunnan saatavuus ja toiminnan turvaaminen ovat sittenkin tärkeimmät turvallisuutta ja hyvinvointia lisäävät asiat. Kiireettömissä asioissa avun ehtii suunnitellusti hakea vähän kauempaakin, pienet asiat hoituvat puhelimessa, etäyhteydellä tai työntekijä ehtii tulla asiakkaan luo. Kiireellisessä vaivassa tärkeintä on, että hoitoon varmuudella pääsee ja avun saa.

Ajatteluun tämä vaatii muutosta. Kunnat käyvät kilpaa asukkaista ja haluavat tarjota laajat palvelut alueellaan. Nyt kun terveyspalvelujen maksajana toimii valtio ja tuottajana hyvinvointialue, ei kunta voi edellyttää kaikkia palveluita juuri omalle alueelleen.  Kuntien pitäisi tarkastella realistisesti alueiden mahdollisuuksia ja korostaa niissä asioita, jotka ovat kullakin alueella elinvoimaisia. Muilta osin tiivistää yhteistyötä lähikuntien ja hyvinvointialueen kanssa. Terveydenhuollon toimipisteet ja kuten koulutkin ovat hyviä ja toimivia vain, jos niissä on riittävästi henkilökuntaa. Asiakkaiden pitää vodia luottaa siihen, että palvelun saa ja työntekijöiden siihen, että sijainen järjestyy, jos joku on pois. Silloin myös uudet työntekijät uskaltavat lähteä työpaikkaan, kun toiminta ei ole vaarassa kaatua yksittäisen työntekijän harteille. Myös kansalaiselle tämä vaatii muutosta ajatteluun ja toimintatapoihin. Tarvitaan jonkin verran ennakointia ja yhteydenotto ajoissa palveluntuottajaan, kun terveyspalveluja halutaan käyttää. Kiireisissä asioissa avun saa aina, vaikka pienen matkan sen takia joutusikin kulkemaan. Hätätilanteessa ambulanssi vie päivystykseen. Palvelut pysyvät edelleen turvattuna.

Terveys on arvo ja useimmiten se nostetaan kärikolmikkoon, kun kysytään elämässä tärkeiden asioiden arvojärjestystä. Voisimme nähdä enemmän vaivaa terveyden eteen. Ennakoivasti ja oma vastuu ymmärtäen. Terveyspalveluihin suhtaudutaan toisinaan ylenkatsoen ja palvelua vaatien. Niukkuus tuo esille terveyspalveluiden tärkeyden. Ehkä käytämme palveluita jatkossa paremmin. Käytämme varatut ajat, harkitsemme onko lähteminen tarpeellista ilta- ja yöaikaan, varaamme ajan kiireettömään hoitoon ennakoivasti ja pyrimme ratkomaan asiaa myös itse tai puhelimessa saatujen ohjeiden perusteella. Jos pystymme tähän, niin muuttuva palveluverkko palvelee hyvin alueen asukkaita.

Sonja Hietaranta
Tampereen Kokoomuksen Naiset